Blackjack todennäköisyydet

Vaikka blackjack voi ensi silmäyksellä vaikuttaa varsin yksinkertaiselta tuuripeliltä, totuus on täysin toinen. On täysin totta, että korttien jakamisen satunnaisuus tuo peliin ripauksen varianssia, jota ei voi ennustaa. Tämän ei pidä antaa hämätä. Voittaminen vaatii hyvää matikkapäätä, todennäköisyyksien laskentaa ja niiden ymmärtämistä.

Koska blackjackissa pelaaja pelaa kasinoa eikä toisia pelaajia vastaan, hän on aina pienessä alakynnessä kasinolle työskentelevän jakajan kanssa. Tähän asetelmaan perustuu pelien pyörittämisen kannattavuus kasinoilla. Jos talo ei voittaisi pelaajia useammin, niin pelien pyörittämisessä ei olisi mitään mieltä. Maksimoidakseen voittonsa, pelaajat voivat hyödyntää erilaisia strategioita. Näillä strategioilla asetelma pyritään kääntämään päälaelleen. Tämän artikkelin aiheena on perusstrategia ja sen todennäköisyydet. Se on helpoin ja yksinkertaisin tapa kääntää todennäköisyydet pelaajan eduksi.

Talon etu

Todennäköisyyksien ja strategioiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen on välttämätöntä. Muuten talon etu on niin suuri, että pelaaja ei voi ilman erityisen hyvää onnea jäädä voitolle. Ja vaikka pelaaja toteuttaisi perusstrategiaa täydellisesti, talolla on silti pieni etu. Tämän lopullisen eron voi kuroa umpeen laskemalla kortteja.

Talon etu johtuu siitä, että jakaja jakaa kortit ensin pelaajille ja vasta tämän jälkeen itselleen. Jokaisella kierroksella pelaajalle jaetaan kaksi korttia. Tämän jälkeen pelaajan on tehtävä päätös, ottaako tämä uuden kortin vai valitseeko hän jonkin toisen vaihtoehdon. Jakaja jakaa itselleen kolmannen kortin vasta tämä jälkeen. Talon etu piilee siinä, että pelaajan käden arvo voi ylittää 21 jo kolmannen kortin jälkeen. Tällaisessa tilanteessa pelaaja häviää, eikä jakaja ota kolmatta korttia ollenkaan.

Talon etua voi havainnollistaa seuraavilla todennäköisyyksillä:

• Kun pelaaja ottaa kolmannen kortin ja tämän käden arvo ylittää 21, hän häviää. 28 % jaoista, joissa pelaaja ylittää 21, myös jakaja olisi ylittänyt 21.
• Talon etu on lähtökohtaisesti 8 %. Tähän ei ole huomioitu strategioita tai korttien laskemista.
• Perusstrategia laskee talon etua merkittävästi. Sitä käyttäen talon etu on vain noin 0,2–0,5 %.

Todennäköisyyksiin vaikuttavat myös mahdolliset sääntömuunnokset. Ennen pelaamisen aloittamista pelipöydän sääntöihin kannattaa tutustua tarkasti. Joskus pienellä painetut säännöt voivat olla vaikeasti tulkittavia, ja aiheuttaa pelaajille kiusallisia tilanteita.

Pelaajien edut

Talon etua tasapainotetaan säännöillä. Niiden tarkoituksena on pitää pelaaminen mielekkäänä. Jos talon etu olisi kohtuuttoman suuri, niin kukaan ei jaksaisi pelata kierrosta kauempaa. Myös pelaajien edut taloon ja jakajaan nähden voivat vaihdella pelipöydällä käytettävien sääntöjen mukaan.

Pelaajien asemaa parantavat esimerkiksi valinnanvapaus pelin eri vaiheissa. Pelaajalla on aina useita vaihtoehtoja. Hän voi ottaa uuden kortin, jäädä kahteen korttiin riippumatta käden arvosta, jakaa kätensä, tuplata panoksensa, vakuuttaa tai kipata. Vaihtoehdoista erityisesti jakaminen ja tuplaaminen mahdollistavat huomattavasti aktiivisemman ja dynaamisemman pelaamisen. Lisäksi kippaaminen mahdollistaa tappioiden kontrolloimisen. Sen sijaan jakajan vaihtoehdot ovat paljon vähäisemmät ja rajoitetummat. Jakaja voi ainoastaan ottaa uuden kortin tai jäädä, jos käden arvo on 18 tai suurempi. Ilman pelaajien vaihtoehtoja talon etu olisi paljon suurempi kuin vain 8 %.

Toinen pelaajan etu liittyy voittojen maksuun, kun tällä on blackjack, eli 21 arvoinen käsi. Jos vain jakajan käsi on huonompi, niin pelaajan voitto maksetaan kaksinkertaisen sijaan kolminkertaisena.

Blackjack todennäköisyyksien merkitys

Todennäköisyyksien ymmärtäminen ja niiden huomioiminen jokaista päätöstä tehdessä ovat avaimet voittoon. Jokaiselle pelipöydän tilanteelle voidaan laskea paras mahdollinen ratkaisu, joka tuo voiton todennäköisemmin kuin muut ratkaisut. Tärkeintä on muistaa, kuinka todennäköisesti käden arvo ylittää 21, jos pelaaja päättää jatkaa ja ottaa uuden kortin.

Nämä ovat tärkeimmät ja yksinkertaisimmat todennäköisyydet, jotka uusien pelaajien on heti alkutekijöiksi painettava mieliinsä. Yksinkertaisen taulukon voi tiivistää vielä yksinkertaisempaan nyrkkisääntöön: Mitä arvokkaampi käsi on, sitä todennäköisemmin se ylittää 21 uuden kortin ottamalla.

Pelkät todennäköisyydet oman käden yli menemisestä eivät kuitenkaan riitä vielä oikeiden päätösten tekemiseen. Entä jos jakajalla on arvokas käsi, mutta tämä joutuu silti ottamaan uuden kortin? Pelaajan on siis verrattava omaa kättään jakajan avoimeen korttiin. Tämä auttaa päättämään, voiko pelaaja luottaa omiin kortteihinsa, vai onko tämän otettava riski uuden kortin nostamisen kanssa.

Jakajan todennäköisyyteen ylittää 21 vaikuttaa sekä tämän ensimmäinen kortti, jonka pelaajat näkevät, että ”Soft 17” -sääntö. Joillakin kasinoilla jakaja lopettaa uusien korttien ottamisen aina, kun käden arvo on 17 tai enemmän. Joillakin kasinoilla taas jakaja joutuu ottamaan uuden kortin, jos käden arvo on 17, mutta siinä on ässä.

Taulukon todennäköisyyksien perusteella voidaan muodostaa muutamia johtopäätöksiä:

1. Vaikka ero on pieni, niin jakajan etu korostuu, jos tämän ei tarvitse jatkaa soft 17 kädellä.
2. Mitä suurempi kortti jakajalla on, sitä todennäköisemmin tämä ei ylitä 21.
3. Ässä on ylivoimaisesti paras kortti, jonka jakaja voi saada.
4. 2–6 ovat selkeästi huonoimmat kortit, jotka jakaja voi saada.

Kun kahden taulukon todennäköisyydet on painettu mieleen, niiden prosenttien avulla omaa kättä on helppo verrata jakajan käteen kesken pelin. Tämä auttaa tekemään päätöksiä, jotka voisivat ilman tietoa todennäköisyyksistä tuntua täysin epäloogisilta. Kyseessä on kuitenkin perusstrategia, joka toimii todennäköisyyksien ja matematiikan perusteella.

Paras esimerkki yllättävistä todennäköisyyksistä on tilanne, jossa pelaajan käden arvo on 12. Intuitiivisesti arvo voi tuntua niin pieneltä, että uuden kortin ottaminen on itsestäänselvyys. On totta, että yli menemisen todennäköisyys uudella kortilla on vain 31 %.

Jos jakajan avoin kortti kuitenkin kutonen, niin tällöin pelaajan on jäätävä kahteen korttiin silloinkin, kuin niiden arvo on vain 12. Tällöin jakaja ylittää 21 niin todennäköisesti, että pelaajan kannattaa jättää uuden kortin riski ottamatta. Esimerkki havainnollistaa sen, että blackjack on pelaajan ja jakajan välinen peli. Vaikka pelaaja tietenkin tavoittelee 21 arvoista kättä, se ei ole pohjimmainen tarkoitus. Sen sijaan tarkoituksena on voittaa jakaja ja tämän käsi.

Tuplaaminen

Jatkamisen ja jäämisen ohella pelaajilla on muitakin vaihtoehtoja. Yksi näistä on tuplaaminen. Sen valitessaan pelaaja tuplaa oman panoksensa, jonka asetti ennen kierrosta. Tuplaamisen jälkeen pelaajan on aina otettava uusi kortti. Tämän jälkeen pelaaja ei voi ottaa uusia kortteja, vaan hänen on jäätävä kolmeen korttiin. Tuplaaminen on elintärkeä osa peliä. Se lisää pelaajan mahdollisuuksia reagoida omiin ja jakajan kortteihin uudella tavalla. Tuplaamisen hyötyjen ymmärtäminen ja strategian käyttäminen vaatii myös todennäköisyyksien ymmärtämistä.

Tuplaaminen on varteenotettava vaihtoehto, jos omat kortit ovat erityisen hyvät, tai jakajan kortti on erityisen huono. Todennäköisyyksien ymmärtäminen on tärkeää tuplaamisen näkökulmasta, sillä tuplaaminen itse asiassa vähentää pelaajan todennäköisyyttä voittaa jakaja. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että tuplaamisen jälkeen pelaaja voi ottaa enää vain yhden kortin. Näin ollen pelaajan toiminta loppukierroksen ajan on rajoitetumpaa. Tätä muutosta voi tarkastella seuraavan esimerkin avulla:

1. Pelaaja saa jaossa kortit 6 ja 3. Käden arvo on 9.
2. Jakajan kortti on 5. Jakajan todennäköisyys ylittää 21 on yli 40 %, mikä on varsin paljon.
3. Näillä korteilla pelaajan todennäköisyys voittaa jakaja on peräti 59 %.
4. Jos pelaaja päättää tuplata, niin tämän todennäköisyys voittaa laskee, ja on nyt 57 %.

Tuplaamisen kannattavuus on kuitenkin helposti todistettavissa yksinkertaisten laskujen avulla. Jos samoilla korteilla pelattaisiin 100 jakoa, pelaaja ei koskaan tuplaisi ja pelaisi aina 10 € panoksella, tilanne etenisi seuraavalla tavalla:

• Pelaaja voittaisi keskimäärin 59 kierrosta sadasta. Kymmenen euron panoksella tämä tarkoittaisi 590 euron voittoa.
• Pelaajan kassasta kuitenkin vähennetään 41 hävityn kierroksen panokset: 590 € – 41 x 10 € = 180 €.
• Sata jakoa esimerkkitapauksen korteilla toisi siis ilman tuplaamista 180 € voitot.

Tuplaaminen jokaisella kierroksella toisi korkeammat voitot, vaikka pelaaja voittaisi itse kierroksia vähemmän kuin ilman tuplaamista:

• Pelaaja tuplaa jokaisella kierroksella. Tällöin hän voittaa 57 kierrosta sadasta.
• Voittojen summa lasketaan seuraavalla tavalla: 57 x 20 € = 1140 €.
• Voitoista vähennetään jälleen hävittyjen käsien panokset: 1140 € – 43 x 20 € = 280 €.

Näin ollen tuplaamisen avulla yhteenlasketut voitot kasvoivat sadalla eurolla, vaikka pelaaja voitti jakoja vähemmän kuin ilman tuplaamista. Käytännön esimerkki havainnollistaa todennäköisyyksien monitulkintaisuutta blackjack pöydässä. Pelatessa vastaan tulee jatkuvasti tilanteita, joissa suuret tai pienet todennäköisyydet oman tai jakajan ylittämiseen voivat hämätä.

Käden luovuttaminen ja jakaminen

Ennen päätöstä käden tuplaamisesta pelaajan on kuitenkin päätettävä, tulisiko tämän sittenkin luovuttaa käsi tai jakaa se kahtia.

Todennäköisyyksien hyödyntäminen luovuttamisen suhteen on yksinkertaista, eikä siihen kannata pureutua yhtä syvällisesti kuin tuplaamiseen. Jos oma käsi on sellainen, että uuden kortin ottaminen ajaa todennäköisesti yli 21, mutta jakajalla on ässä tai muu huippukortti, todennäköisyydet ovat jakajan puolella. Tällöin kippaaminen on hyvä ratkaisu, jos se vaan on pöydän säännöissä sallittu.

Myös käden jakamisen todennäköisyydet ovat varsin yksinkertaiset. Niiden pohjalta on helppo laatia yksinkertaisia nyrkkisääntöjä:

• Vitosparia ei koskaan jaeta, sillä 5 arvoinen käsi on epätodennäköinen voittaja, toisin kuin 10 arvoinen käsi.
• Kymppi- tai kuvaparia ei koskaan jaeta, sillä 20 arvoinen käsi on erittäin todennäköinen voittaja.
• Kasipari jaetaan aina, sillä 16 arvoinen käsi ei todennäköisesti voita, mutta uuden kortin nostaminen ajaisi käden yli 21.

Myös jakamisen todennäköisyydet riippuvat käytössä olevista säännöistä. Tämä on jälleen yksi syy, miksi pelipöydän sääntöjen selvittäminen erittäin tärkeää heti alussa.

Jatkaminen ja jääminen

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä perusstrategiassa on myös huomioitu jäämisen ja jatkamisen kannattavuus. Tätä tarkoitusta varten on luotu erilaisia taulukoita, jotka havainnollistavat visuaalisesti, milloin jatkaminen tai jääminen on kannattavin vaihtoehto.

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan blackjack ja sen perusstrategia perustuvat läpikotaisin todennäköisyyksille ja niiden laskemiselle. Olipa pelaajan käsi sitten hyvä tai huono, niin jokaiselle potentiaaliselle ratkaisulle ja sen voitto-odotukselle on olemassa todennäköisyysprosentti. Näiden prosenttien tunteminen vaatii opiskelua ja laajaa pelikokemusta. Jos aikomuksena on ottaa pelaaminen vakavasti, todennäköisyydet on kuitenkin pakko oppia.