Blackjack on yksi maailman tunnetuimmista kasinopeleistä, mutta sen tarina ulottuu vuosisatojen taakse – kauan ennen Las Vegasin neonvaloja tai nettikasinoita. Nykyinen 21-peli on hioutunut muotoonsa espanjalaisista ja ranskalaisista korttipeleistä, kiertänyt Euroopan hovit, matkannut Atlantin yli siirtolaisten mukana ja lopulta muuttunut matematiikan ja tietokoneiden myötä pelaajan analysoitavaksi haasteeksi. Tässä oppaassa käydään läpi blackjackin historia vaihe vaiheelta: mistä peli sai alkunsa, miten se sai nimensä ja kuinka se päätyi fyysisistä kasinoista verkon live-pöytiin.
Aikajana
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| n. 1601–1613 | Cervantes kuvaa veintiuna-peliä novellissaan |
| 1611 | veinte y uno kirjataan espanjalaiseen sanakirjaan |
| 1768 | vingt-un mainitaan Mercure de France -lehdessä |
| 1800 | Ensimmäiset englanninkieliset säännöt (Hoyle’s Games Improved) |
| 1817 | Ensimmäiset ranskankieliset säännöt |
| 1825 | Ensimmäiset yhdysvaltalaiset säännöt |
| 1896–1899 | Nimi „blackjack“ yleistyy Klondiken kultaryntäyksen aikaan |
| 1931 | Nevada laillistaa uhkapelaamisen |
| 1956 | Ensimmäinen matemaattinen perusstrategia julkaistaan |
| 1962 | Edward Thorp: Beat the Dealer |
| 1990-luvun puoliväli | Ensimmäiset nettikasinot |
| 2006 | Evolution perustetaan (live-jakajapelit) |
Blackjackin juuret: espanjalainen veinte y uno (1600-luku)
Blackjackin varhaisimmat jäljet löytyvät Espanjasta. Nimitys veinte y uno eli „kaksikymmentäyksi“ kirjattiin espanjalaiseen sanakirjaan jo vuonna 1611. Vielä tätäkin varhaisemman kuvauksen antaa kirjailija Miguel de Cervantes novellissaan Rinconete y Cortadillo, joka kirjoitettiin arviolta vuosina 1601–1602 ja julkaistiin 1613. Novellissa kaksi sevillalaista huijaria osaa pelata taitavasti – ja petkuttaa – peliä nimeltä veintiuna.
Varhainen peli muistutti jo selvästi nykyistä blackjackia: tavoitteena oli kerätä mahdollisimman lähelle 21:tä pistettä sitä ylittämättä, ja ässä laskettiin joko yhdeksi tai yhdeksitoista pisteeksi. Peliä pelattiin espanjalaisella baraja-pakalla, joka poikkesi nykyisestä ranskalaisesta pakasta eikä sisältänyt kymppejä samalla tavalla.
Vielä vanhemmat esi-isät: trente-un
Monet korttitutkijat johtavat 21-pelin vieläkin vanhemmasta pelistä nimeltä trente-un eli „kolmekymmentäyksi“, joka on kirjattu ensimmäisen kerran jo vuonna 1464. Ideana oli kerätä kolmekymmentäyksi pistettä. Pelihistorioitsija David Parlett on esittänyt, että myöhemmin tavoiteluku laskettiin 21:een, koska siihen pääsi nopeammin ja peli oli vauhdikkaampi. Teoria on kiistelty, eikä kaikkien esi-isien ketjua voida täysin varmasti todistaa – korttipelit muuttuivat ja sekoittuivat jatkuvasti maasta toiseen.
Vingt-et-un ja Ranskan hovit (1700-luku)
Peli vakiintui tunnetuimpaan eurooppalaiseen muotoonsa Ranskassa nimellä vingt-et-un („kaksikymmentäyksi“). Ensimmäinen varma kirjallinen maininta löytyy Mercure de France -lehdestä vuodelta 1768, jossa peliä kuvataan muodikkaaksi mutta jo tuolloin „hyvin vanhaksi“. Tämä kertoo, että peli oli levinnyt laajalle jo ennen virallisia mainintoja.
1700-luvun jälkipuoliskolla vingt-et-un oli suosittu ajanviete Ranskan ylhäisössä ja sitä pelattiin kuningas Ludvig XV:n hovissa. Monista korttipeleistä poiketen peliä ei tuolloin vielä pelattu kasinomuodossa kiinteää taloa vastaan nykyisellä tavalla, vaan pelaajat panostivat usein vuorotellen jakajan roolissa. On syytä suhtautua varauksella moniin verkossa kiertäviin tarinoihin, joiden mukaan peli olisi syntynyt ranskalaisissa kasinoissa jo noin vuonna 1700 – nämä väitteet ovat huonosti dokumentoituja.
Säännöt alkoivat vakiintua kirjalliseen muotoon vasta 1800-luvun alussa. Ensimmäiset ranskankieliset säännöt ilmestyivät vuonna 1817 teoksessa Petite Académie des Jeux – mielenkiintoisesti vasta sen jälkeen, kun peli oli jo kirjattu Englannissa.
Peli leviää Britanniaan ja Yhdysvaltoihin (1800-luku)
Britanniaan vingt-un rantautui 1700-luvun loppupuolella, ja se mainittiin muun muassa ajan näytelmissä. Ensimmäiset englanninkieliset säännöt julkaistiin vuonna 1800 klassisessa pelioppaassa Hoyle’s Games Improved. Vuoteen 1850 mennessä brittiläiset säännöt olivat kehittyneet monimutkaisemmiksi ja alkoivat muistuttaa Pontoonia, brittiläistä blackjack-versiota.
Atlantin toiselle puolelle peli kulkeutui eurooppalaisten siirtolaisten mukana 1800-luvun alussa. Ensimmäiset yhdysvaltalaiset säännöt painettiin vuonna 1825, ja ne olivat käytännössä toisinto vuoden 1800 englantilaisista säännöistä. Yhdysvalloissa peli levisi laivoilla, saluunoissa ja uudisasutuksen myötä länteen päin, ja siitä kehittyi vähitellen oma amerikkalainen muotonsa.
Mistä nimi „blackjack“ tulee?
Kaikkein sitkeimmin elävä tarina nimen alkuperästä on tämä: yhdysvaltalaiset pelitalot olisivat maksaneet erityisen 10:1-bonuksen pelaajalle, jonka ensimmäiset kaksi korttia olivat pata-ässä ja musta jätkä (risti- tai patajätkä). Tätä kättä olisi kutsuttu nimellä „blackjack“, ja nimi jäi elämään vaikka bonus myöhemmin poistui.
Tarina on kuitenkin todennäköisesti myytti. Ranskalainen korttihistorioitsija Thierry Depaulis ei löytänyt mitään historiallista näyttöä kyseisestä pata-ässä-ja-musta-jätkä-bonuksesta. Hänen tutkimustensa mukaan nimi yleistyi vasta Klondiken kultaryntäyksen aikaan (1896–1899), jolloin kullankaivajat käyttivät sitä amerikkalaisesta 21-pelistä. Bonus maksettiin ässästä yhdistettynä mihin tahansa 10 pisteen korttiin, ei vain mustaan jätkään. Depaulis arveli nimen liittyvän myös mineraaliin nimeltä zinkkivälke (englanniksi „blackjack“), jota esiintyi usein kulta- ja hopeaesiintymien lähellä – kaivosmiehet olisivat siirtäneet tutun sanan pelin parhaalle kädelle.
Riippumatta tarkasta alkuperästä nimi „blackjack“ vakiintui 1800-luvun lopulla ja syrjäytti vähitellen vanhan „21“-nimen Yhdysvalloissa. Suomessa peliä on perinteisesti kutsuttu myös ventiksi, joka on oma kansanomainen 21-korttipelinsä.
Blackjack laillistuu: Nevada 1931
Blackjackin moderni nousu lähti liikkeelle, kun Nevadan osavaltio laillisti uhkapelaamisen maaliskuussa 1931. Laillisten pelien joukkoon lueteltiin nimenomaisesti myös blackjack ja 21. Ensimmäiset kasinolisenssit myönnettiin Las Vegasissa jo saman vuoden huhtikuussa, ja peli vakiintui nopeasti kasinoiden vakiovalikoimaan ruletin ja craps-nopanheiton rinnalle.
Varhaiset Las Vegasin pelitalot olivat pieniä, ja kaupungin suuri kasvu alkoi vasta 1940-luvulta eteenpäin, kun ensimmäiset suuret lomakeskukset avasivat ovensa. Juuri tällä aikakaudella blackjackista tuli yksi kasinoiden suosituimmista pöytäpeleistä – osin siksi, että siinä pelaajan omilla päätöksillä on todellista merkitystä toisin kuin puhtaissa onnenpeleissä.
Matematiikka muuttaa pelin: perusstrategia ja Edward Thorp
Blackjackin historian käännekohta oli 1950-luvulla, kun peliä alettiin tarkastella matemaattisesti. Vuonna 1956 neljä Yhdysvaltain armeijan palveluksessa ollutta matemaatikkoa – Roger Baldwin, Wilbert Cantey, Herbert Maisel ja James McDermott – julkaisivat arvostetussa Journal of the American Statistical Association -lehdessä tutkimuksen „The Optimum Strategy in Blackjack“. He laskivat pelin optimaalisen pelitavan työläästi mekaanisilla laskukoneilla ja loivat ensimmäisen matemaattisesti pätevän perusstrategian eli taulukon siitä, miten kannattaa pelata jokaisessa tilanteessa. Nelikko tunnetaan lempinimellä „Four Horsemen of Aberdeen“, ja heidät valittiin blackjackin kunniagalleriaan vuonna 2007.
Varsinaisen läpimurron teki matematiikan professori Edward O. Thorp. Hän tarkisti ja laajensi edeltäjiensä laskelmat tietokoneella (IBM 704) ja julkaisi vuonna 1962 kirjan Beat the Dealer. Teos osoitti, että korttien laskeminen – jo jaettujen korttien seuraaminen ja panostuksen säätäminen jäljellä olevan pakan mukaan – voi kääntää talon edun (kasinon pitkän aikavälin matemaattisen etulyöntiaseman) tietyissä tilanteissa pelaajan hyväksi.
Kirjasta tuli bestseller, ja se mullisti pelin. Kasinot vastasivat muuttamalla sääntöjä, lisäämällä pakkojen määrää ja ottamalla käyttöön sekoituskoneita. Thorpin työ teki blackjackista pelin, jossa taitavilla valinnoilla ja pelistrategialla on todella merkitystä – tämä on edelleen yksi syy pelin suosioon. On silti tärkeää muistaa, ettei mikään järjestelmä poista talon etua tavallisessa pelissä.
Blackjack siirtyy verkkoon: nettikasinot ja live-jakajat
Seuraava suuri murros tapahtui 1990-luvulla internetin myötä. Ensimmäiset nettikasinot avattiin noin vuonna 1994–1996, kun ohjelmistoyhtiöt kuten Microgaming ja CryptoLogic kehittivät teknologian verkkopelaamiseen ja rahansiirtoihin. Eri lähteet antavat ensimmäisen kasinon tittelin hieman eri toimijoille, mutta blackjack kuului alusta asti tarjolla olevien pelien ydinjoukkoon.
Varhaiset verkkoblackjackit olivat täysin ohjelmistopohjaisia: kortit jaettiin satunnaislukugeneraattorilla ilman oikeaa jakajaa. Seuraava askel oli live-jakajapelit, joissa oikea jakaja jakaa fyysisiä kortteja studiossa ja peli välitetään pelaajille suoratoistovideona. Ruotsalainen Evolution, joka perustettiin vuonna 2006, nousi tämän kehityksen johtavaksi toimijaksi ja lanseerasi ensimmäiset live-pelinsä, kuten live-blackjackin, vuosina 2006–2007. Nykyään suoratoistona pelattava blackjack yhdistää fyysisen kasinon tunnelman verkon saavutettavuuteen.
Blackjackin muunnelmat ja pelin perintö
Pitkän historiansa aikana blackjack on haarautunut lukuisiksi muunnelmiksi, jotka heijastavat eri maiden pelikulttuureja. Tunnetuimpia ovat muun muassa Spanish 21, jossa pakasta on poistettu kympit, sekä brittiläinen Pontoon ja monet kasinokohtaiset versiot, joissa on omat bonus- ja sivupanossääntönsä.
Pelin vetovoima on säilynyt samankaltaisena vuosisatojen ajan: säännöt ovat yksinkertaiset oppia, mutta pelaajan päätöksillä on todellista painoarvoa. Juuri tämä yhdistelmä sattumaa ja harkintaa selittää, miksi espanjalaisesta veinte y uno -pelistä kasvanut blackjack on yhä yksi maailman pelatuimmista korttipeleistä – niin kivijalkakasinoiden pöydissä kuin puhelimen ruudullakin.
Tärkeimmät kohdat
- Blackjackin esi-isä on espanjalais-ranskalainen 21-peli, joka tunnettiin nimillä veinte y uno ja vingt-et-un.
- Nimi „blackjack“ syntyi Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla; tarina pata-ässästä ja mustasta jätkästä on todennäköisesti myytti.
- Nevada laillisti uhkapelaamisen vuonna 1931, mikä teki blackjackista kasinoiden vakiopelin.
- Perusstrategia (1956) ja Edward Thorpin Beat the Dealer (1962) toivat peliin matemaattisen ymmärryksen ja korttien laskemisen.
- Nettikasinot (1990-luku) ja live-jakajapelit (2000-luku) toivat blackjackin kaikkien ulottuville.
- Mikään strategia tai järjestelmä ei poista talon etua tavallisessa pelissä.
Vastuullisuushuomautus
Tämä artikkeli on tarkoitettu tiedoksi blackjackin historiasta, eikä se ole kehotus pelata rahapelejä. Blackjack on kasinopeli, jossa talolla on aina pitkän aikavälin matemaattinen etu, eikä mikään strategia tai historiallinen tieto muuta tätä. Pelaa vain rahalla, jonka sinulla on varaa menettää, ja aseta itsellesi raha- ja aikarajat. Rahapelaaminen on sallittua vain täysi-ikäisille (18 vuotta täyttäneille).
Jos pelaaminen aiheuttaa huolta sinulle tai läheisellesi, apua saa maksutta: Peluuri tarjoaa valtakunnallista neuvontaa ja tukea, Peliklinikka auttaa peliongelmissa ja THL julkaisee tietoa rahapelihaittojen ehkäisystä.
Lähteet
- David Parlett – The History of Blackjack / Vingt-Un
- The World of Playing Cards – History of Blackjack
- Las Vegas Advisor – The Four Horsemen of Blackjack
- History.com – Nevada Legalizes Gambling (1931)
- The Mob Museum – Nevada Marks 90th Anniversary of Legal Gambling
- Quartr – Evolution: The Live Casino Juggernaut
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mistä maasta blackjack on peräisin?
Blackjackin selkein esi-isä on espanjalais-ranskalainen 21-peli. Nimitys veinte y uno kirjattiin Espanjassa jo 1611, ja peli vakiintui tunnetuimpaan muotoonsa vingt-et-un-nimisenä 1700-luvun Ranskassa. Yhtä yksittäistä „keksijämaata“ ei voida osoittaa, sillä peli kehittyi vähitellen useiden vanhempien korttipelien pohjalta.
Miksi peliä kutsutaan nimellä blackjack?
Nimi vakiintui Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Yleinen tarina pata-ässän ja mustan jätkän erikoisbonuksesta on todennäköisesti myytti; historiantutkimus liittää nimen Klondiken kultaryntäykseen ja mahdollisesti zinkkivälke-mineraaliin, jota kaivosmiehet kutsuivat englanniksi sanalla „blackjack“.
Milloin blackjackia alettiin pelata kasinoissa?
Peliä pelattiin Euroopassa jo 1700-luvulla, mutta nykymuotoinen kasinoblackjack yleistyi, kun Nevada laillisti uhkapelaamisen vuonna 1931. Sen jälkeen blackjackista tuli yksi Las Vegasin ja muiden kasinoiden suosituimmista pöytäpeleistä.
Kuka teki blackjackista matemaattisen pelin?
Neljä yhdysvaltalaista matemaatikkoa julkaisi ensimmäisen perusstrategian vuonna 1956. Professori Edward O. Thorp laajensi työn tietokoneella ja julkaisi 1962 kirjan Beat the Dealer, joka esitteli korttien laskemisen suurelle yleisölle ja mullisti pelin.
Miten blackjack päätyi nettikasinoihin?
Ensimmäiset nettikasinot avattiin 1990-luvun puolivälissä, ja blackjack oli mukana alusta alkaen. Myöhemmin suoratoistoteknologia mahdollisti live-jakajapelit, joissa oikea jakaja jakaa kortteja studiossa – tämän kehityksen tunnetuin edistäjä on vuonna 2006 perustettu Evolution.







